Mun kyllästymisaste tähän maailmaan on noin 103% ja en tiiä pitäskö mun itkee vai nauraa. Tilanteen surkuhupaisuutta lisää ONNEN TAIDOT -moniste psykologian tunnilta, kaikki aivan mahtavat elämän ohjeet facebookista ja biisi toisensa jälkeen spotifyn soittolistalta, joka näyttää vittuilevan mulle. Miten voin olla taas tässä? Tässä maailman säälittävimmässä tilassa, joka melkeen pilas mun elämän viime vuonna.
Ilmeisesti ei vaan kannata tehä mitään, ku hetken hyvän jälkeen oon taas tässä. Mitään hyvää ei loppujen lopuksi ole eikä tule ja Jumalaki on vaa sairas paska tai sit sitä ei oo. Ehkä mua on vaan huijattu koko mun ikä ja mitään ihmeitä ei oikeesti ookkaan. On olemassa vaan kontrolli ja järjestys, järki ja logiikka, terveisin yks maailman vittuuntunein tiukkapiponen hoitsu. Ainii, mut kyllähän ihmeitä tapahtuu, nimittäin teille! Kiitti, et kerroitte sen ja käänsitte veistä haavassa vielä ihan vähän lisää, kiitos Jeesus taas tästäki!
Tällä kertaa en aio antaa mitään tyhjentävää vastausta, en mitään ohjeita, syytä tai kliseistä paskaa, jonka on tarkotus saada olo paremmaks. Koska tällä kertaa sellaista ei ole. Ei ole mitään ratkasua, ei ole mitään syytä, eikä myöskään ole mitään hyvää. Uskokaa unelmiin ja ottakaa kiinni jos saatte. Mä en enää jaksa. Maailma on sairas ja piste.
Terveisin tyydyn Siwan kassaan.
P.S. Always look on the bright side of life :):):):):)
