maanantai 23. huhtikuuta 2012

time is running out

Kun ei oo aikaa ees omille ajatuksille. Ohjelmantäyteinen viikko siis toisinsanoen. Unohtumattomii iltoi, keikkoi, koe-esiintymiset. Enemmän tai vähemmän kivat kohtaamiset, syvälliset keskustelut äitin kanssa. Ahistavat ajatukset ja lintsausta. Kuudennen kerroksen ikkuna, aurinko. Uusii alkui ja Simple Planii. Shoppailuu isin kans, MAAILMAN SUURIN HÄMMENNYS. Anna Puu ja viulu. Sisustusta, työkaluja, pikkuveli, siivousta.




























Välillä on tosi jees tehä asioita, mitä sä et koskaan oo tehny tai koskaan oo uskonu pystyväs tekemään. Siit voittajafiiliksest riittää energiaa ylitsepääsemättömän koulutehtäväpinon läpi ja muittenki koulutehtävien läpi. Ja kaiken ylimääräsen mitä vaan hamstraa, koska ei osaa olla ilmankaa. Kaikki se ylimääränen saa sun mielen pois kaikesta muusta. Mut se lisää tekemättömien hommien pinoo. Kiitän Luojaa, et koht on kesäloma! Ja äitiä siitä, että se on pelastettu... Ja ehkä himppusen erilaisia päättäreitä, joita ei jaksa oottaa!! Tässä välissä vielä vappu ja noin miljoonat liian kivat laulutuntibiisit, mitä en osaa laulaa ja haluisin. Tais mun ura tyssätä heti tähän. Mutta kuten psykologian tunnilla sanottiin, kuka tahansa voi oppia mitä tahansa, jos harjottelee tarpeeks. Bullshit. Onneks mitkään teoriat ei oo kiveenkirjotettuja, mun hiljaisesta kapinoinnista saattais seurata sama kohtalo ku Galileo Galileilla.

Kiitos hei, kohta on kesä! Jaksakaa!

jonspa

P.S. Ehkä kannattaa karsia turhat jutut, jos on stressiä, eikä istuu koneella viittä tuntii kuuntelemassa Simple Planii, jolla oli maailman paras keikka ja maailman paras lämppäri.


lauantai 14. huhtikuuta 2012

Good morning!




Mä oon jotenki aina ollu aamuihmisiä. Aamut on mulle vapaus. Aamusin mä saan olla yksin, toisinaan kehräävän kisun kanssa. Mä saan rauhassa jäsennellä mun elämän synkistämiä ajatuksia, jotka öisin hyökkää mua vastaan. Mä voin hukuttaa mun surut teekuppii ja laittaa soimaan ne vanhat tutut biisit, jotka aina saa mut hymyilemään. 

Hymyn kautta on hyvä lähtee uuteen päivään. Mitä vaan voi tapahtuu ja harvoin elämä sylkee päin hymyileviä kasvoja. Positiivisille ihmisille tapahtuu positiivisia asioita. Ihan pikku juttuki voi muuttaa sun koko elämän! Siks aamut on parhaita, sä et yhtään tiedä mitä päivä tuo tullessaan ja sä voit valmistautuu uuteen seikkailuun.

Aamut on jo tulevaisuuta. Vanhat paskat jutut voi haudata mappi ööhön ja ne parhaimmat muistot ripustaa seinälle. Voi vaan unohtaa kaikki idioottimaisimmat jutut ja edellisen illan ja uskotella ittelleen, et ei kukaan niit kumminkaan huomenna muista, ku ei oo kukaan niistä muistuttamassa. Aamusin mä löydän sen taivaallisen rauhan, minkä joskus kadotin.

Tämähän ei tietenkään koske kaikkia aamuja, koska nainen kun olen, bad hair day tai ihan vaan liian lyhyet kauneusunet saattaa pilata koko päivän. Mutta anyway aamut on musta aliarvostettuja. Aamulla saa aina uuden alun, kelatkaa sitä!


Teen tuoksusia ja aurinkosia aamuja teille!
nonna

tiistai 10. huhtikuuta 2012

welcome to my life

Tätä hymyn määrää! Löysin kadonneen kirjekuoren lippuineen noitten miljoonien kuvien välistä ja nyt hymyilyttää :) Lisäks paluu arkeen suju (itse pirun esittämistä houkutuksista huolimatta) ihan mukavasti auringon säestyksellä, vaik olisin ehkä mieluummin jääny lomalle keräämään lisää univelkaa, hiomaan lattiaa ja rikkomaan kelloja kaverin bileisiin, keskustelemaan sivistyneesti etelän suunnasta ja valkosten hevosten likaantumisesta taistelussa. Unohtamatta villejä vikan päivän sukujuhlia. No arjen jälkee tulee uus loma, jolloin kaikki tuntuu taas paljon hohdokkaammalta!

Mun puolesta vois olla jo ens viikko, vaikka joittenki fiksujen mukaan pitäis koko ajan elää tätä hetkee. Mä oon kyl hieman eri mieltä. Unelmat ja tulevaisuus voi antaa niin suurta puhtia arkeen, et kaikki hommat vaan yht'äkkii katoo käsistä! Toki on kääntöpuoli. Ei kaikki unelmat ja suunnitelmat toteudu, tai mee miten suunniteltiin, ja se saattaa masentaa, mut asenne ratkasee! Sä voit kaikesta huolimatta lähtee tavottelemaan sun haaveita ja saada upeita muistoja alkuperästen unelmien tilalle, tai sit sä voit jäädä nysväämään himaan ja valittamaan miten perseestä sun elämä on. Ei asiat tapahdu itestään. Sun pitää laittaa ne tapahtumaan.




 


 Että sellasta! Vähän junnaa ajatukset samoissa ympyröissä, mut ehkä se sallitaan! Myös pinnallisuus sallitaan, loman sana oli kynnet ja kahet hienot sain, vaik noi kusi noi leopardikynnet. Myös punahuulet oli ihan kivat ja Henskun kivat kikkarat ja mahtavat aurinkolasit, jotka äiti osti. Materialistin elämä on helppoo.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, koittakaa selvitä huomisesta koulupäivästä, wanhojen risteilystä tai vaikka darrapäivästä!

nonna

P.S. vihaan spotifyn mainoksia.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Yks näistä päivistä

Yks niistä päivistä, ku vois vaan pakata laukut ja lähtee vittuun täältä. Osa yks suoritettu.

Loppujen lopuks myös osa kaks meni pieleen tänää. Jenkeistä tulleitten leopardikynsien, musahissan kokeen ja Simple Planin lipun katoomisen lisäks. Näinä hetkinä vaan tuppaa tulee ikävä poikaystävää, siis sitä entistä, ja kesäpoikaa mallia 2010, mut kuka mua enää menneisyyteen veis... Kuka mua enää kuljettais siihen aikaan, ku mulla oli tapana hymyillä päivittäin ja oikeesti nauttii elämästä? Ku oltiin liian pieniä koskemaan puukkoihin ja tunkemaan niitä parhaitten ystävien selkiin. Ja tarpeeks itsevarmoja olemaan sitä mitä oltiin. Ku elämä oli oikeesti kivaa.

 Tällasina päivinä alkaa miettii mitä järkee tässä kaikessa enää loppujen lopuks on. Ehkä täs ei oikeesti ookkaa mitää järkee. Mut toisaalta, ei täs tarviikkaan olla! Elämähän olis ihan hullun tylsää, jos olis aina vaan kivaa! Ja mulle on viime aikoina opetettu vähän myös kantapään kautta, et ite sä elämästäs teet elämisen arvosta. Sulla on vastuu asennoituu oikein ja löytää ne hyvät hetket jokaisesta päivästä! Esimerkiks se hetki, ku sä istut kuudennen kerroksen ikkunalaudalla ja katot miten kaunis auringonlasku ulkona on. Ja annat vaan ajatusten virrata vanhojen lempibiisien tahtiin. Onni on lähempänä, ku sä luuletkaan!


Näistäki päivistä selvii! Jos ei muuten, ni ystävät kirjottaa sulle kirjeitä, vaihtaa kolmesti kahvilaa chai latten perässä, vaikka loppujen lopuks päädytkin teehen, lähtee kattoo sun kanssa kiukaita ja uima-altaita, koska sillä pisteellä oli hyvän näkönen myyjä, tai sit vaikka ottaa maailman tyhmimpiä valokuvia. Ystävät on aina siellä, ku tarvitaan. Olit sä kuinka perseestä tahansa, ne on siellä!

Rakkautta ja auringon paistetta teille!

-nonna