time is running out

Kun ei oo aikaa ees omille ajatuksille. Ohjelmantäyteinen viikko siis toisinsanoen. Unohtumattomii iltoi, keikkoi, koe-esiintymiset. Enemmän tai vähemmän kivat kohtaamiset, syvälliset keskustelut äitin kanssa. Ahistavat ajatukset ja lintsausta. Kuudennen kerroksen ikkuna, aurinko. Uusii alkui ja Simple Planii. Shoppailuu isin kans, MAAILMAN SUURIN HÄMMENNYS. Anna Puu ja viulu. Sisustusta, työkaluja, pikkuveli, siivousta.

Välillä on tosi jees tehä asioita, mitä sä et koskaan oo tehny tai koskaan oo uskonu pystyväs tekemään. Siit voittajafiiliksest riittää energiaa ylitsepääsemättömän koulutehtäväpinon läpi ja muittenki koulutehtävien läpi. Ja kaiken ylimääräsen mitä vaan hamstraa, koska ei osaa olla ilmankaa. Kaikki se ylimääränen saa sun mielen pois kaikesta muusta. Mut se lisää tekemättömien hommien pinoo. Kiitän Luojaa, et koht on kesäloma! Ja äitiä siitä, että se on pelastettu... Ja ehkä himppusen erilaisia päättäreitä, joita ei jaksa oottaa!! Tässä välissä vielä vappu ja noin miljoonat liian kivat laulutuntibiisit, mitä en osaa laulaa ja haluisin. Tais mun ura tyssätä heti tähän. Mutta kuten psykologian tunnilla sanottiin, kuka tahansa voi oppia mitä tahansa, jos harjottelee tarpeeks. Bullshit. Onneks mitkään teoriat ei oo kiveenkirjotettuja, mun hiljaisesta kapinoinnista saattais seurata sama kohtalo ku Galileo Galileilla.

Kiitos hei, kohta on kesä! Jaksakaa!

jonspa

P.S. Ehkä kannattaa karsia turhat jutut, jos on stressiä, eikä istuu koneella viittä tuntii kuuntelemassa Simple Planii, jolla oli maailman paras keikka ja maailman paras lämppäri.