Hei kaikki, mä vihaan kaikkee

Nyt ku maailma murenee hetki hetkeltä enemmän ja en oo kolmeen päivään muistanu miten hengitetään, eikä sipsipussikaa enää auta asiaa, aattelin listata mun syyt elää.

1. Tällaset luupilla mun korvissa tyyliset biisit kuten Rollareitten You Can't Always Get What You Want ja Olavi Uusivirran uusin.

 2. Pääsin vihdoin kolme viikkoo hakkaamani tason läpi Candy Crushissa.

 3. Ens viikonloppuna pääsee taas hyppii pikkuveljen kaa sängyssä.

Peace out, kyl se kevät sieltä tulee, vaikka aamulla oiski vähä pakkasta!

Jonspa

Eilen oli ehkä hauskaa, hukkasin Porkan

Nyt on viimesetkin kilometrit niistä 3023 km takana päin. Tää paska uskovainen on siis tullu kotiin ja jättäny lesborakastajat ja teinidraaman Kerubiin ja Kerubin taakseen. Mukaan lähti kuitenki huulipunajäljet kaulassa ja niin takkunen tukka, että itse hovikampaajakaan ei saanu sitä selväks. Eli ei oo voinu olla mikään muu ku hyvä reissu! Tai sit tequilan tuoksuinen... 

Oloja!

Jonspa

P.S. Kiitos taas Cristal Snowlle mun super sunnuntain pelastamisesta.

P.P.S. Joskus vois harkita ittensä sensuroimista!

My cup of tea

Mun elämän (lue eksistentiaalisen kriisin) keskellä yläpuolinen pitää hengissä. Kuppi terapiateetä kouraan ja muuta ajateltavaa toimii aina. Lisäks random kännipuhelut ja Cristal Snow supersunnuntaissa saa suunpielet ylöspäin ja jaksaa oottaa edessä häämöttävää puolikasta hiihtolomaa!

Peace & love

Jonspa

P.S. Hyvin piristävää on myös huomata, et vaikka juokset kiireessä bussiin takki auki, jäätävä viima ei tuuleta sua hengiltä! Toivoo kesän tulemisesta on sittenki!

Rakkautta ilmassa

Tää päivä on täynnä rakkausihmisiä! Niin mulla ku mun rakkausihmisilläki. Jopa mun unet oli täynnä rakkausihmisiä! Ehkä siks oli niin rankkaa herätä oikeeseen elämään sotkemaan asioita.

Vaikka tää päivä oli ihan ultimaattisen rankka (ja täynnä punkkuu ja feilaamista) itse kullakin, ni silti oon bussissa matkalla kotiin hymy huulilla. Venäläisiä taikureita ja kurdilaisia laittautuneita tyttöjä  ja meitsi niitten keskellä tanssimassa raitapaidassa ja takkusessa tukassa. Siitä huolimatta ei ollu ulkopuolinen olo, vaan vaihteeks tuntu taas siltä, että kuuluu johonkin. Et joku pyytää bailaamaan sen takii, et oikeesti haluu eikä siks, et se on kohteliasta. Ja tuntu siltä, et oikeesti (eikä vaan leikisti) on ihan ok olla se mitä on, ehkä vähän liian väsyny tai sit vaan muuten vaan outo. Just siks varmaan kaikilla oli hauskaa pienestä kielimuurista huolimatta! 

Peace out ja hyviä unia!

Jonspa

P.S. Onnea Nurtenille oleskeluluvasta, toivottavasti tulevaisuus on täynnä tollasia hetkiä!

Rappiolla on hyvä olla

Rappionuoreus tekee hyvää mulle. Tai sit se on se Lepakkomies. Tai kaikki noi random kohtaamiset ja ihmiset. Tai toi seko meininki! Tai se, et joku jakaa mun vitutuksen tätä maailmaa kohtaa. Anyway nyt on hetken taas helpompi hengittää ja aattelin nauttii siitä oli syy mikä tahansa!

Kiitos seurasta sisko!

PÄÄ KII, 

Jonspa

PS. Kiitos myös Hunters ja Aapolta terkkuja, ku olin liian nössö ja kiireinen, et en löytäny teitä paikan päältä!

Elämä on laiffii.

Muotibisneksessä ku nykyään kai ollaan (föönaamassa turkiksia ja ompelemassa lappuja) ajattelin alan mukaisesti ottaa tän unelmapäivän kunniaks pari ootd (tietämättömille outfit of the day = päivän asu) kuvaa.

Koira photobombas mun muotikuvaukset. Muuten ei sitte naurattanukkaa... 

Onneks on Lontoo-videoita ja Nimrod, jotka tekee tästä paskasäästä ja paskapäästä hetkeks vähän siedettävämpää. Onneks myös kesä on taas päivän lähempänä. Sillon kokonaisuuteen oli suunnitelmissa kuulua myös sheivatut sääret ja ehkä jopa hymyn poikasta.

FU tai peace, saatte valita.

Jonspa

PS. On mun työ oikeesti ihan kivaa. Välillä vaan vituttaa.