Oon maannu koko päivän sängyssä ja samaan aikaan pelannu paskoja kännykkäpelejä ja kattonu OC:n täydellisiä naisia. Varmaan siks, et viime aikoina mua on ahistanu kontakti kaikkeen elolliseen ihan hirveesti. Siihen pisteeseen asti, et herään keskellä yötä nostamaan kissan pois sängystä, ku se tulee mun henkilökohtaselle reviirille, ja vaan kävelen pois, jos joku tuntematon tulee mulle juttelemaan. Mä oon laiminlyöny suunnilleen kaikkia mun sosiaalisia suhteita, koska puhuminen tuntuu hirmu työläältä, enkä jaksa keskittyy siihen mitä mun kysymyksiin vastataan.
Oon kulkenu pää ihan pilvissä ja pakoillu todellisuutta siihen malliin, et välil en tiiä onks joku juttu oikeesti tapahtunu vai oonko vaan keksiny sen. Tai sit nähny unta. Monesti myös löydän itteni ratikasta ja mietin missä vaiheessa mä oon noussu siihen. Onneks kohta alkaa syysloma, joka on pidempi ku ees aattelin.
Vaik kaikki onki tuntunu jotenki hirmu vaikeelta, mul on ollu pelottavan paljon hyviä päiviä. Et sillon ku mä astun ulos mun henkilökohtasesta kuplasta, mä oon oikeesti välillä nauranu ja hymyillykki. Ja viel ihan aidosti. Ykski päivä kello puol kaheksan mulle soitettiin, et hei, pääsisitkö eka luokkaan sijaiseks, ku kukaan muu ei pääse ja suostuin. No istuin siinä sängyllä ja mul melkeen tuli itku, ku en vaan jaksanu ja sit samoin tein puhelin soi uudestaan, et hei, ei tarviikkaan tulla, yks tyyppi soittiki takasin, ni se pääsee nopeemmin paikalle, et nyt voit relaa. Pääsin sit viel pariks tunniks nukkumaan ja niitten parin tunnin aikana taisin löytää taivaan ja Jumalan ja mun uskon niihi uudestaan. Samana päivänä löysin myös kirpparilta The Crashin Melodraman, jota oon metsästäny noin sata vuotta, et sekään ei haitannu yhtään. Vaikka se verestikin vähän rankkoja muistoja rankoista ajoista, joita käytiin läpi yhden ystäväni kanssa kuunnellen sitä levyä.
Nii ja eilenki oli tosi kiva päivä, vaik olinki ihan varma, et olin jo kuluttanu koko viikon energian ja sanavaraston. Et kiitos virkistyspäivät, jotka ei kyl tän päivän perusteella virkistäny mua yhtään.
Et niinku mun elämä tiivistettynä, jos jotakuta vielä kiinnostaa: Käyn töissä, enkä tiiä mistään mitään. Kyl mä kohta taas skarppaan.
Jonspa
