Näytetään tekstit, joissa on tunniste siltamäki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siltamäki. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Turha purkaus

Jeesus mitä selviytymistaisteluu tää elämä taas. Eikä vaan mulla, vaan monella muullakin. Jotenki kaikki vaan vähän kusee niskaan, vaikka kesä alkaa oikeesti ja radikaalisti lähestyä ja ne noin seittämän miljoonaa asiaa, mistä ennen sitä pitäis suoriutuu. Haaveet kaatuu ja uni ei tuu ja näistä itkukohtauksista alkaa tulla turhan säännöllisiä. Ja kiusallisia. 

Onneksi on uudet lököhousut, jotka ostin ihan vaan sen kunniaks, et rahaa ei oo, eikä tuu. Ja tietty Ruisrock ja Studio Killers ja joo oon liian väsyny innostuakseni ees siitä. Huomenna kai sais laittaa taas lakin päähän, mut taitaa seki homma jäädä Nukkumatille.




Järjissäni oon ehkä vaan sen takia, et aurinko ja napapaitapäivät. Ja kaikki ihmiset, jotka mua kuuntelee ja kestää. Ja pesäpallo (koska ei oo mitään parempaa ku pamauttaa jokaisen kusipään naama taivaaseen tai siis pallo).

Juu turhaa jaarittelua hyvästi hei ja koittakaa selvitä, vappuna dokataan!

Jonspa

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Sadness is a blessing


Päivän saavutukset: oon maannu melkeen 18 tuntia putkeen sängyssä (okei nousin hakemaan karkkipurkin yöpöydältä, joka ei enää oikeestaan palvele siinä tarkotuksessa) ja kattonu melkeen koko ekan kauden HIMYM:ä. Okei no iski muhun joku väliaikanen mielenhäiriö ja heitin pikkusiskon Tiksii ja siivosin sen verran, et täällä näkyy lattia! Onneks oon liittyny pipokastiin, viimeks keskiviikkona pesty tukka oli helppo piilottaa ja myös tällasena päivänä on mahollista näyttää ihan siedettävältä.




Vaikka tällä hetkellä mikään ei näytäkkään siedettävältä, paitsi ehkä toi äitin vanha kasaripaita, jota myös Rillon tarjoilijat on kehunu. Melankolia-soittolista soi, enkä nää taas mitään positiivista missään, vaikka rakastanki mun tyttöjä ja syvällisiä keskusteluja ja ulkona kuivuvia pyykkejä. Nii ja mäkkiruokaa, jota viimesillä rahoilla ATM:n drive-inistä hain.

Noh, ehkä parin viikon ja parin itkupotkuraivarin jälkeen tää alkaa taas hellittää. Ehkä sit parannun näistä mielenhäiriöstä ja keksin mitä haluun tehä elämälläni. Ehkä joku tulee ja pistää mut kasaan, koska ilmeisesti ite en tästä palapelistä saa rakennettua mitään järkevää kokonaisuutta. Ehkä tai sit ei. 

Pitäis kai mennä nukkumaan.

Jonspa